Mahdottomasta tuli mahdollista! Onnistuin jotenkin kaikkia luonnonlakeja uhmaten saamaan moottoripyöräkortin. Kirjalliset suoritin joku aika sitten. Olhan se melkoisen erilainen tilanne, kuin silloin kauan kauan sitten kun autokorttia oli suorittamassa. Istuttiin isossa huoneessa porukalla ja diaprojektori raksutti siihen malliin, että ihankohan tuo kestää loppuun asti. Nykyisin on helppoa, kun saa vaan istua yksikseen ja näppäillä napista oikeita vaihtoehtoja. Kirjallisiin kysymyksiinkään ei tarvitse enää tuhertaa kynämeiningillä.
Tänään sitten koitti inssiajo. Aamulla klo 7 oli vielä kertaus käsittelykokeista. Siinä sitten pikku jännityksessä kurvaili keiloja ympäri, kiihdytteli, jarrutteli ja heitteli vallattomia väistöliikkeitä.
Kahdeksalta sitten punnittiin oliko sitä sitä umpiluuhun jäänyt mitään oppia pyörän käsittelystä.
Inssiajon valjojaksi paljastu entinen autokoulunopettaja, joka opetti minua silloin kun ajoin autokorttia.
Inssiajohan meni omasta ja valvojankin mielestä tarpeeksi tyydyttäväälä tavalla. :D Käsittelykokeessa ei ollut mitään ongelmia ja 35min ajo liikenteen seassakaan ei tuottanut pahempia kämmejä.
Nyt sitten alkaa kuume nousta omaa pyörää kohtaan. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti